Joonas Tuomivaara Tässä blogissa: ammattiliitot, ay-liike, yhteiskunta, talous, hyvinvointi, ihmisarvo, demokratia, politiikka, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, yhdenvertaisuus

Suomi ei tarvitse eläkejärjestelmän uudistamista

  • Suomi ei tarvitse eläkejärjestelmän uudistamista

Suomessa käytävä keskustelu eläkejärjestelmän uudistamisesta käy kuumana. Poliitikot, työmarkkinajärjestöt ja media ruokkii ajatusta siitä, että remontti on tarpeen jotta valtion taloutta saadaan tasapainotettua ja että eläkkeiden rahoitus saadaan turvattua myös tulevaisuudessa.

Molemmat ovat kiistatta tärkeitä asioita. Itselleni on herännyt kuitenkin tunne, että nyt yritetään korjata ehjää konetta, kun oikeasti kaivattaisiin vain lisää bensaa.

Eläketurvakeskuksen tilaaman tutkimuksen mukaan eläkejärjestelmä on toimiva. Kahdelta riippumattomalta ulkomaiselta tutkijalta tilatun tutkimuksen tulos on kuitenkin jo unohdettu, vaikka tutkijat pitivät Suomen mallia mahdollisesti jopa maailman parhaana! Mikään eläkejärjestelmän uudistaminen ei ole riittävää, mikäli meillä ei ole työtä josta eläkemaksuja kartuttaa. Maan hallituksen ja työmarkkinaosapuolten tulisi keskittyä työllisyyden lisäämiseen kaikin keinoin. Vain palkkatyön osuuden kasvattaminen kerryttää riittävästi verotuloja ja eläkemaksuja, jotta valtiontalous ja eläkejärjestelmän rahoitus voidaan turvata.

Nyt kuusi vuotta kestäneen taantuman varjolla halutaan heikentää kansalaisten mahdollisuuksia arvokkaaseen vanhenemiseen ja siirtymiseen elävänä eläkkeelle. Jos eläkeiän alarajaa nostetaan, johtaa se työvoiman tarjonnan kasvamiseen. Silloin Suomessa olisi jälleen entistä enemmän työttömiä. Siksi on tärkeää keskittyä työllisyyden kasvattamiseen. Se olisi paljon kaivattua polttoainetta, jolla niin valtion taloutta kuin eläkejärjestelmän rahoitusta saadaan korjattua.

Lisäksi pelkään, että vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan eläkeikärajan nosto johtaa tilanteeseen, jossa työnantajille ei synny luonnollista tarvetta kohentaa työskentelyolosuhteita, koska aina on työttömien reservissä otettavissa paikkaajia sairastuneiden tilalle. Rakennusliitto on ansiokkaasti nostanut esille raskaiden fyysisten töiden problematiikan. Vain 33% palkansaajamiehistä päätyy suoraan vanhuuseläkkeelle. Eivät ole mairittelevia myöskään eräiden palvelualojen luvut. Kuten kuva osoittaa, työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään keskimäärin lähes 15 vuotta ennen vanhuuseläkkeen kynnystä.

Talouden ja kestävyys vajeen hoito tarvitsee aivan toisenlaiset keinot kuin nyt esitetyt. Niissä olisi mahdollisuus ottaa yksilön hyvinvointi huomioon ja lisätä sitä. Nykyisillä aikeilla, joissa eläkeiän alarajaa nostetaan mahdollisesti jopa 67 vuoteen, aiheutetaan työttömyyden kasvua ja heikennetään entisestään niiden ihmisten eläkkeellä saatavia korvauksia, joiden työsuhteet eivät jatku yhtäjaksoisesti vanhuuseläkkeelle asti.

Työ toimii talouden ja eläkejärjestelmän polttoaineena ja mitä korkeammaksi kierrokset koneessa nousee, sitä kevyemmäksi moottorin käynti käy.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Eläkkeiden maksu pitäisi lopettaa kokonaan ja siirtyä perustuloon. Tällöin jokainen voisi päättää itse oman eläkeikänsä.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Muuten oikein, mutta työ ei toimi polttoaineena, vaan vakaan työllisyyden ja säännöllisten palkankorotusten suoma mahdollisuus kasvattaa yksityistä velkaa.

Koska edellisen laman jäljiltä, Nokian vedossa, syyllistyttiin rankkaan ylihinnoitteluun, rohkaistuttiin ylettömään velanottoon, joka nyt näkyy suhteettoman korkeina elinkustannuksina verrattuna tuottavuuteen.

Eläkejärjestelmä onkin epäilemättä erinomainen, mutta sen pystyssä pitämiselle ei nykyisessä markkinatilanteessa ole enää edellytyksiä, eivätkä ne palaudu joko eläkkeen saajien tai suurien eläkkeiden määrän leikkaamista. Aiemmin oman valuutan devalvoinnilla voitiin ottaa osa joustotarpeesta vastaan, mutta eurossa se ei ole mahdollista.

Ongelman ydin on siinä, että palkkasummaan lisättävät eläke- ja sosiaalimaksut pitäisi pystyä veloittamaan loppuasiakkaalta arvonlisäveroineen. Hintatietoiset asiakkaat luonnollisesti päätyvät ostamaan yleensä tuotteita, joissa vastaavia rasitteita ei enää ole, tuotannon siirryttyä sosiaaliturvattomiin ja muutenkin alemman palkkatason maihin.

Rahoituspohjaan tarvittaisiin todellakin lisää "bensaa", mutta olemme luopuneet kaikista sellaisista välineistä, joilla sitä tähän hätään saataisiin. Valtion suunnittelemat velkaelvytykset tuottamattomiin investointeihin vaikuttavat saman verran kuin happimaski vainajalle.

Työ ei luo hyvinvointia, vaan siitä saatava korvaus (taloudellinen + henkinen), jota nyt vain ei ole kysynnän puutteessa monellakaan varaa maksaa. Jos hyvinvointi olisi työstä kiinni, sitä tekemällä pitäisi selvitä terveenä eläkkeelle.

Toimituksen poiminnat