Joonas Tuomivaara Tässä blogissa: ammattiliitot, ay-liike, yhteiskunta, talous, hyvinvointi, ihmisarvo, demokratia, politiikka, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, yhdenvertaisuus

Uusi palkansaajakeskusjärjestö - voimaa palkansaajien edunvalvontaan?

Tiistaina 25.11.2014 saimme kuulla palkansaajajärjestöjen "salaisesta kokouksesta", jossa kartoitettiin halukkuutta perustaa uusi palkansaajien keskusjärjestö, jonka alle suomalaiset palkansaajat saataisiin nykyisen kolmen keskusjärjestön sijaan kattavammin. Etenkin SAK:n ja STTK:n jäsenliitot olivat hyvin edustettuina ja kaikkiaan järjestöt jotka selvitysesityksen takana seisoivat edustavat noin 1,5 miljoonaa suomalaista palkansaajaa.

Perustelut uudelle järjestölle ovat yksinkertaiset. Tahdotaan löytää EK:lle todellinen vastavoima ja tuoda palkansaajien edunvalvontaan enemmän voimaa. Lisäksi ay-liikkeestä on tällä keinoin mahdollisuus poistaa päällekkäisyyksiä ja tehdä tätä kautta toiminnasta kustannustehokkaampaa.

Itse näen suuren järjestön edut sellaisenaan taloudellisina sekä suuren jäsenmäärän kautta uskottavuutena lobatessa poliittisia puolueita. Jos kyseistä superliittoa rakentaessa ei kuitenkaan oteta jäseniä mukaan suunnittelemaan toimintaperiaatteita, ei järjestöllistä voimaa voida tältä uudelta ja suurelta odottaa. Tämä on liittojohtajien esitys, jonka jalostamiseen tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan eri alojen ammattiosastot.

Suunnittelussa tulee huomioida mitkä ovat jäsenjärjestöjen vaikuttamiskeinot ja miten järjestödemokratia toteutuu. Millä huolehditaan siitä, että ruohonjuuresta kumpuavat tarpeet eivät jäsen- ja keskusjärjestöjen hallintojen eri tasoilla suodatu ja laimene joiksikin täysin toisiksi, kuin alun perin oli tarkoitus. Jo tällä hetkellä matalapalkkaisten asema on ollut nykyisissä keskusjärjestöissä puolinaisessa asemassa. Naisvaltaisten alojen palkkakehityksestä ei ole huolehdittu, mikä on mm. ollut omiaan kiihdyttämään ostovoiman heikentymistä.

Parhaimmillaan, hyvin suunniteltuna ja järjestödemokratian perusteita kunnioitettaessa, on superliitolla mahdollisuuksia aidosti voimistaa palkansaajien asemaa. Se voi luoda alustan palkansaajien yhteisille näkemyksille sen sijaan, että eri palkansaajaryhmät riitelevät keskenään ken on toistaan arvokkaampi ja ansaitsee enemmän. Parhaimmillaan aiempia isompi keskusjärjestö voi tuoda eri sosiaali- ja koulutustaustasta tulevat ihmiset yhteen, jolloin myös solidaarisuuden nimissä olisi mahdollisuus rakentaa yhteistä näkemystä yhteiskunnan ongelmien korjaamiseksi, sekä nähdä paremmin heikoimpien aseman korjaamisesta saatavat hyödyt rikkaimpia lukuun ottamatta koko yhteiskunnalle.

Voima tällaisella järjestöllä todellisuudessa syntyy ainoastaan joukkovoimasta. Se ei synny ilman, että jäsenistö pääsee itse osalliseksi päätöksentekoon ja järjestön suunnitteluun. Ylhäältä annettuna tekijänä, massiivinen uusi rakenne vain etäännyttää etua valvovat valvottavistaan, mikä johtaa ainoastaan järjestövoiman rapautumiseen.

Itse olen suuren järjestön kannalla, mutta miten se rakennetaan, tulee lähteä alatason tarpeista, ei ylätason näkemyksistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat