*

Joonas Tuomivaara Tässä blogissa: ammattiliitot, ay-liike, yhteiskunta, talous, hyvinvointi, ihmisarvo, demokratia, politiikka, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, yhdenvertaisuus

Pörssijohtajilla kadonnut osinko-orgioissa järki – sydäntä ei koskaan ollutkaan?

Kuluvana alkuvuonna olemme kuulleet tuon tuosta, kuinka taloudessa menee huonosti ja että palkansaajat tienaavat liikaa. Sama laulu on jatkunut jo vuodesta 2008 alkaen. Palkkoja tulisi alentaa, jotta suomalaisten yritysten kilpailukyky paranisi. Etunenässä tätä palkkojen alentamisvouhkaamista on nähty joukko suomalaisten suurten pörssiyhtiöiden johtajia.

Palkkoja ei ole korotettu juurikaan vuosikausiin. Eläkeuudistus tehtiin, jolla saatiin aikaan merkittäviä kustannussäästöjä. Merkittävimpiä ”uudistuksia” työllisyyden lisäämiseksi oli yhteisöveron erittäin raju alentaminen. Kaikki nämä ovat tuoneet meidät tilanteeseen, jossa pörssiyhtiöiden suuromistajat käyvät osinko-orgioihin. Suomessa ollaan aikeissa tänä keväänä maksaa kaikkien aikojen ennätyspotti kevään osingonjaoissa. Pörssiyhtiöiden arvioidaan maksavan kaikkiaan 12 miljardin osingot ja kun joukkoon lisätään yhtiöt, jotka eivät ole pörssiin listautuneet, on arvioitu osinkomäärän kasvavan jopa 18 miljardiin euroon. Se on paljon se! Paljon yhtiöiltä, joiden edustajien mielestä kilpailukyky on menetetty!

Yksi näistä osinko-orgioiden keulakuvista on Keskon pääjohtaja Mikko Helander, joka kertoi 7.2. Helsingin Sanomien artikkelin haastattelussa, että työstä pitää maksaa palkkaa ja toisaalta, tehdylle sijoitukselle tuotto. Hän ja Keskon hallitus esittää yhtiön yhtiökokoukselle 66% korotusta osinkoihin viime vuoteen verrattuna.

Kun muistetaan, että Kesko pisti kilometritehtaalle vain paria vuotta aiemmin vajaa tuhat henkilöä, luulisi että jäljelle jääneiden työpanosta osattaisiin arvostaa, he kun tekevät irtisanottujenkin edestä hommia. Sen sijaan yhtiön pääjohtaja vaatii omille alaisilleen palkkojen alennusta. Kesko arvojulistustensa mukaan tuottaa lisäarvoa koko yhteiskunnalle.

Kun puhutaan yhtiöstä, joka on jo vuosien 1996 – 2014 viisinkertaistanut osingonjaon ja ainoastaan neljässä vuodessa tuplannut ylimmälle johdolle maksamansa palkkiot nähdään konkreettisesti, ettei Keskon arvojen mukainen toiminta ole johtanut käytännön tekoihin. Työntekijöitä irtisanotaan, johtajia palkitaan ja lopuille työntekijöille annetaan porkkanan sijasta keppiä! Siinä ohessa voidaan vieläpä puolustella veropakolaisiksi ryhtyviä entisiä johtajia.

Sekin tuntuu olevan Keskon tapa toimia. Siis, että ennemmin puolustellaan verojen välttelyä, kuin ihan oikeasti ja omien julistusten mukaisesti konkreettisesti tuotettaisiin lisäarvoa koko yhteiskunnalle. Yhteistyökumppaniksi Kesko kelpuuttaa yrityksen, joka on erittäin tunnettu verojen kierrostaan. Keskon julistamien arvojen mukaan, tällainen toiminta ei kuitenkaan ole hyväksyttävää

Kesko teettää työntekijöillään vastentahtoista osa-aikatyötä, joille se toivoo edelleen palkanalennuksia. Johto solmii sopimuksia veronkiertäjien kanssa ja heidän palkkansa tuplataan. Omistajien osingot ovat viisinkertaistuneet parissa kymmenessä vuodessa ja nyt kertakorotuksena tarjotaan hopealautasella 66% kertakorotusta.

Toisaalta on hienoa, että meillä on Keskon kaltaisia yhtiöitä ja Sipilän, Soinin ja Stubbin kaltaisia oikeistopoliitikoita. Ilman niitä, emme saisi aikaan joukkovoimaa, kansanliikettä, jolla torpata koko kurjistava leikkauspolitiikka ja hallituksen sekä työnantajien ajama talouskuripolitiikka. Joukkovoima –kansanliike on jälleen tulossa Helsingin kaduille 12.3. osoittamaan mieltään. Toivottavasti voimistuva kansanliike tempaa ay-liikkeeseenkin tarvittavaa virtaa, jotta palkanalennuksiksi suunniteltu yhteiskuntasopimus saadaan lopullisesti kaadettua nurin ja saamme yhteiskuntaan aikaan sellaisen tilan, jossa yhtiöiden etu ei aja kansalaisten edun edelle.

Ajatukset ovat omiani

Joonas Tuomivaara

Keskolaisten ammattiosaston varapuheenjohtaja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

Eläkeyhtiöt ovat suuria osakkeenomistajia. Tämäkin puoli kannattaisi muistaa.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Lars-Erik Wilskman

Lisäksi Suomessa on 800 000 tuhatta yksityistä osakesijoittajaa. Palkansaajia ja eläkeläisiä jotka maksavat osingoistaan osinkoveron. Sitten tulevatkin yleishyödylliset yhteisöt, säätiöt ja ay-liikeen sijoitusomaisuudet. Niisä ei makseta osinkoveroa !

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-200000104349...

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015112920748662_u...

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Lypsylehmäkin tulee ajan kanssa vanhaksi ja mahoksi, silloin ei auta muu kuin pistää se lihoiksi.

Jukka Laine

Kesko tehosti toimintojaan ja paikallisesta k-kaupasta saa halvemmalla ruokakorin. Eikö se ole parasta sosiaalipolitiikkaa.

Käyttäjän JuhaMerentie kuva
Juha Merentie

Pörssiyhtiöiden johtajat eivät ole suurimpia osinkojen ottajia. Suomeen kaivataan sijoituksia, kukahan tänne sijoittaa, jos ei sijoituksestaan saa tuottoja. Mutta eihän vasemmistopopulistin tarvitse asioita tuntea. Kateus on hyvä agitaation väline, ehkä paras kaikista.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Jos olisi oma rahapolitiikka ja keskuspankki voisi valtio sijoittaa mm.kestävästi hoidettavaan mineraalikaivantaan, tai ohjata rahoitusta alueellista kehitystä edistäviin avainprojekteihin. Nyt esim.kaivantabisneksen tuotot valuu lyhentämättöminä Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja Norjaan, ja meille jää vain ympäristökatastrofien siivot. Tätä EUn "vapaakauppa" meille teettää.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Timo Sotikoff

Osinkoa ei synny rahapolitiikasta eikä omasta keskuspankista. Mainitsemillasi asioilla ei ole mitään tekemistä EU:n kanssa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Pörssiyhtiöiden johtajathan ovat omistajien armoilla olevia riistettyjä palkollisia ilman määriteltyä työaikaa tai lakisääteistä irtisanomissuojaa. Jos he eivät satu ostamaan osakkeita yhtiöstä, niin he eivät saa osinkoa. Jos ostavat väärään aikaan, niin he saavat syytteen sisäpiiritiedon hyödyntämisestä.

Antti Jokela

Mitähän blogisti olettaa "osinko-orgioissa" tapahtuvan? Ilmeisesti jotain hillittömämpää kuin rahoitusteoria kertoo. Sen mukaanhan osingon maksussa ei tapahdu yhtään mitään. Omistaja saa osingon ja osakkeen arvo laskee osingon verran. Raha siis siirtyy vasemmasta taskusta oikeaan, tai toisinpäin, mutta kokonaisvarallisuus ei muutu.

Tiedoksesi muuten tuota vastentahtoista osa-aikatyötä koskien, että linkkisi oli vanhentunut ja käräjäoikeus on jo päättänyt asiasta K-Citymarketin hyväksi. Tovottavasti liitto kuittasi oikeudenkäyntikulut (27 000 euroa), ettei jäänyt Tuijan piikkiin.

http://www.iltalehti.fi/tyoelama/2014120318888108_...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Nähtävästi osingot eivät siirry samalla tavalla ostovoimaan kuin palkat eivätkä siten osaltaan juuri paranna taloutta.

Jesse Pylväläinen

En usein jaksa näihin kommentoida mutta Joonakselle voin sillä ks. henkilö on omalla osastollamme tärkeässä työssä.

Mutta muutama fakta on ehkä jäänyt pikkuisen varjoon tässäkin:

1. Osinko maksetaan tuloksesta tai kertyneistä voitoista jotka kyllä kuuluvat omistajille joten jos yhtiöllä on varaa niin miksi se ei voisi maksaa osinkoa, jopa tuntuvalla korotuksella.

2. Yksikään tosissaan otettava yritysjohtaja ei toivo "Palkkaalea" lähinnä he toivovat kohtuutta palkansivukuluihin jotka kyllä kaikilla mittareilla mitattuna ovat hieman järjettömällä tasolla

3. Yhteisöveron alennus ei ollut 800 milj. € tulonsiirto yhtään kenellekkään, itseasiassa yhteisövero laski "vain" 240milj. € ja elämme ensimmäistä vuotta yli vuosikymmeneen, kun ulkomaiset investoinnit maahamme näyttäisivät ihan aidosti ja oikeasti olevan nousussa.

4. Vaikka henkilökohtaisesti olen suuri puolesta puhuja ns. yrityksen sisäisen koulutuksen puolesta varsinkin silloin kun yhtiö muuntaa rakenteitaan vastaamaan muuttunutta markkinatilannetta, mutta kaikissa tapauksissa näin ei välttämättä voida toimia. Toisinaan työntekijän asuinpaikka on lopettavalla paikkakunnalla kun tarve olisi jossain muualla ja se luo omat haasteensa. Joskus työntekijä ei halua vastaanottaa uutta työnkuvaa tai jostain muusta syystä ei voi ottaa tehtävää vastaan. Tai sitten uudet rakenteet ovat sellaiset, että niihin olisi mahdoton/hyödytön palkata enempää väkeä ja näin ollen joudutaan irtisanomaan porukkaa.

Myönnettäköön, että valitettavan usein yritykset tuppaavat laittamaan ensin porukan pellolle ja sen jälkeen sitten miettivän niitä uusia rekryjä. Irtisanomiset ovat myös aivan liian usein täysin ylimitoitettuja tarpeisiin nähden ja tässä olisi kyllä kehittämisen paikka suomalaisilla yrityksillä.

Sellaista, go Joonas!

Toimituksen poiminnat