*

Joonas Tuomivaara Tässä blogissa: ammattiliitot, ay-liike, yhteiskunta, talous, hyvinvointi, ihmisarvo, demokratia, politiikka, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, yhdenvertaisuus

Naistenpäivää naiset, joko työnantajasi muisti polkea asemaasi? Minun muisti...

Palvelualojen ammattiliiton teettämä eilen julkaistu ”Mulle, mulle ja sosiaaliluukulle” -selvitys osoitti karulla tavalla, että veronmaksajat maksavat 30 miljoonaa euroa sosiaalitukia kaupan alan työntekijöille, koska he eivät saa elämiseen riittävää toimeentuloa työstä maksettavasta palkasta. Tämä ei tullut uutisena palvelualoilla työskenteleville, saati työntekijöitä edustaville luottamushenkilöille. Nyt kuitenkin saatiin faktat pöytään mittasuhteista, kuinka paljon tulonsiirtoja koko kaupan alalla tarvitaan hengen pitimiksi.

Kaupan alaa ja palvelualoja yleisesti väitetään työvoimaintensiivisiksi aloiksi ja että henkilöstökulut ovat niissä jo nykyisellään aivan liian suuret, eikä parempia palkkoja ole mahdollista maksaa. Kuitenkin kaupan alan voitot olivat 334 miljoonaa euroa vuonna 2015. Keskimääräisesti henkilöstökulut ovat alalla n. 12% liikevaihdosta, joka ei ole niin kovin kaukana teollisuuden luvuista. Selvityksen PAMille tehnyt VTM Niina Tanner osoittaa tutkimuksellaan hyvin yksiselitteisesti, että työnantajilla olisi kaupan alalla ollut mahdollisuus maksaa elämiseen riittävää palkkaa jok’ikiselle alalla työskentelevälle. Se olisi vaatinut alle kymmenesosan alan voitoista.

Työnantajia edustava Kaupan liitto ehätti kuitenkin jo ilmoittamaan pääekonomistinsa Jaana Kurjenojan suulla, että Tanner ja PAM eivät ymmärrä mitä nettotulos tarkoittaa. Kurjenojan mukaan selvityksessä mentiin sen vuoksi metsään, ettei PAMissa olisi muka ymmärretty voitosta maksettavan yrittäjien palkkioita.

Itse ainakin ymmärrän. Ymmärrän sen, että tänä vuonna Kesko on aikeissa maksaa koko viime vuoden voitostaan 99,5% omistajille osinkoina. Vuotta aiemmin se maksoi osinkoa 2,50€ osakkeelta, tuloksen oltua 1,70€ osaketta kohden. Toisin sanoen vuoden 2015 tuloksesta Kesko maksoi 147% osakkeen omistajille. Samaan aikaan sen työntekijöistä moni joutui tyytymään tulonsiirtoihin saadakseen minimin, jolla yhteiskunnassamme voi pärjätä, näiden ollessa karkeasti arvioiden 80%:sti naisia. Hypoteettisesti ajateltuna, jos Kesko maksaisi voitostaan kokonaisuudessaan tuon veronmaksajien maksaman 30 miljoonaa euroa, voisi se edelleen maksaa osakkeen omistajilleen yli 85% voitostaan.

Kesko tuottaa yhteiskuntavastuujulistustensa mukaan lisäarvoa koko yhteiskunnalle. Näin se ei voine sanoa tekevänsä kaupan myyjille, jotka joutuvat palkan lisäksi täydentämään tulojaan Kelan luukulta. Keskon voitto on ollut jo useita vuosia noin 240 miljoonaa euroa vuodessa ja silti sen työntekijät saavat turvautua veronmaksajien maksamaan tukeen. Viime vuoden vertailukelpoinen tulos kipusi yli 270 miljoonaan euroon.

Sen lisäksi että Keskon moni työntekijä ei saa työstään elämiseen riittävää palkkaa, Keskon pääjohtaja Mikko Helander oli yksi kovimpia kilpailukykysopimuksen vaatijoista. Hän toivoi, että yhteiskuntaan synnytetään sopimus, jolla palkkoja pienennetään entisestään. Samalla kun sitten lopulta palkkojen leikkaamisesta sovittiin, sopimuksella päätettiin heikentää kulutuskysyntää ja Suomen taloutta. En ymmärrä, miten yritysjohtajien lojaliteettivelvoitetta yritystä kohtaan mitataan. Mielestäni sellaisen politiikan vaatiminen, jolla heikennetään firman tulevaisuuden näkymiä, on kuitenkin älytöntä. Olisi mahtavaa jos Kaupan liiton pääekonomi Jaana Kurjenoja vastaisi kysymykseen rehellisesti ja suoraan, miten voi olla kannattavaa kaupan alalle ja sen yrityksille, että kulutuskysyntää heikennetään.

Kilpailukykysopimus tuli Keskolle kalliiksi, niin kuin se tuli koko kaupan alalle. Sen lisäksi että sopimuksen on todettu heikentävän kysyntää, siirtyminen toisenlaiseen systeemiin aiheuttaa merkittäviä kuluja. Sopimuksen myötä on jouduttu mm. uudistamaan tietojärjestelmiä, kouluttamaan johtoa ja esimiehiä, tekemään runsaasti manuaalista laskentaa ja ennen kaikkea, henkilöstökulut kasvavat. Palkat eivät nousseet, päinvastoin, mutta henkilöstökulut nousevat kun osa-aikaiset ja tarvittaessa työhön kutsuttavat saavat jatkossa enemmän palkallisia vapaita kuin ennen kikyä.

Kesko myös vaati kaupan aukiolojen vapauttamista. Tämä johti mm. pienten K-kauppojen konkursseihin. Isot myymälät söivät pieniä pois markkinoilta. Työntekijöiden kannalta PAMin tekemän kyselyn mukaan aukiolojen muutos johti esimerkiksi siihen, että noin 2300 kyselyyn vastanneista naisista jopa 72% koki näkevänsä uudistuksen myötä vähemmän lapsiaan.

Keskolla on itsellään palkkalistoillaan noin 3700 vähittäiskaupan myyjää, joista arviolta 80% on osa-aikaisissa työsuhteissa. Samaan aikaan Kesko hakee Citymarket-myyjiksi useilla kymmenillä hauilla työntekijöitä 5-30 tunnin viikkotyöajalla. Yhtäkään kokoaikaista työpaikkaa myyjälle ei ole tarjolla kyseisessä ketjussa. Miten vaikkapa 15 tunnin viikkotyöajalla voi saada elämiseen riittävän toimeentulon? Sehän tarkoittaa kuukaudessa vajaan 800€ ansiota lisineen.

Keskon johto siis tekee ja edistää politiikkaa, jossa naisilla on heikommat mahdollisuudet nähdä perhettään, naiset eivät saa työstään elämiseen riittävää palkkaa, firman tulos heikkenee ja yhteiskunnan verotulot pienenee. Yhteiskuntavastuu ja lojaliteettivelvoite mitä ilmeisimmin eivät sido yritystä, sen omistajia saati johtajia. Työntekijät kuitenkin pidetään niiden avulla kurissa ja nuhteessa.

Naiset, on aika nousta kapinaan! Sen on lähdettävä teistä jokaisesta itsestänne. Olen mukana kun se syttyy, aivan samalla tavalla kuin olivat työläismiehet sata vuotta sitten, vaatiessaan rinnallanne kaikille yhtäläistä äänioikeutta. Hyvää naistenpäivää!

PAM - Keskolaisten ammattiosaston varapuheenjohtaja

Joonas Tuomivaara

Teksti ei ole ammattiosaston virallinen kannanotto

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat